Mun lookista osa 3

Löysin vihdoin neuleen mun hääpuvun päälle!

Kerroin teille aikaisemmin kuinka haluisin mun hääpuvun päälle lämpimän neuleen mielummin kuin pitsisen boleron. Olisihan pitsinenkin oikein kaunis, mutta mä olen semmonen vilukissa että huhtikuussa varmana jäätyisin ilman oikeesti lämmikepaitaa.

Oon kolunnut kaikki facekirpparit lähes päivittäin ja torin ja lähikirpparitkin, eikä löytynyt mitään. Eilen sitten päätin lähteä kaupunkiin etsimään paremmin. Päätin käydä Morsiusgalleriassa hypistelemässä boleroita ja se oli ihanaa!

Myyjä antoi mun olla yksin, eikä siellä ollut silloin edes muita asiakkaita, joten mä tepastelin siellä sukkasilleen ettimässä söpöjä boleroita. Niitä oli kaksi isoa hyllyllistä ja voin kyllä lämpimästi suositella sitä liikettä! Hirveän mukavaa palvelua ja valtava valikoima!

Ja siellä saa ottaa kuvia!

Tässä oli niiiiiiin söpöt hihat!!

Ja tää oli vaan niin super kaunis. Jos meillä olis kesähäät, olisin varmasti halunnut tämän!

Kävin sitten vielä lähimmässä Fidan lähetystorilla ja siellä oli oikein kauniita valkoisia villaneuleita. Mulle tuli yhtäkkiä kiire joten vain nappasin yhden enkä edes sovittanut. 

Menin kotiin ja halusin heti kokeilla sopiiko neule. Ja voi miten ihana neule se on!! Se näyttää niin söpöltä ihan muutenkin vain.

Ja sitten vaihdoin päälleni hääpukuni ja voih!

Sopii!!

Ainakin mun mielestä!

Selästäkin näyttää oikein mukavalta!!

Oon niin onnellinen kun vihdoin ja viimein löysin juuri sopivan neuleen ittelleni! Jos ihan tarkasti katsoo, niin neule ei ole täysin saman valkoinen kuin mekkoni, mutta ainakaan minua se ei häiritse. Joten en välitä, tämä on ihana!

Se maksoi vain viisi euroa! Ja ne rahat menivät hyväntekeväisyyteen, olen siitä iloinen!

Samalla huomasin että nyt mulla on myös "jotain sinistä"

Niskalapun rusetti on sininen! Jes!

Oli myös mukavaa pitää hääpukua päällä ja todeta jälleen kerran kuinka täydellisen ihana se on!

Samalla ostin itselleni alkkarit, stay-up sukat ja korkokenkiin kivat silikoonipohjalliset.

Enää täytyy saada haettua äidin luota ne lainahelmet ja yrittää ratkaista rintaliiviongelma. Huoh. Pitää varmaan mennä ihan liiviliikkeeseen! Puhh. En oo koskaan ennen käynyt semmoisessa liikkeessä ja mua vähän hermostuttaa.. palaan siihen asiaan toiste. 

Tuleeko sun häämekon päälle jokin bolero tai pusero? Millainen? Oliko vaikea löytää?

Sydänviireistä

Vähän askarteluja.

Ostin viime keväänä hääkirpputorilta ihanan näköisiä sydän kakkupaperia jollain muutamalla eurolla, mutta en ollut ihan varma mitä niistä voisi tehdä. Vaatehuoneessa ne sitten odottelivat muiden hääkamojen kanssa.

Tässä vähän aikaa sitten olin sisko-kaason luona ja lököillessäni sohvalla, näin että hänen ikkunassaan oli aivan ihana viiri!

Muistin sitten ne omat ostamani kakkupaperit ja päätin kokeilla miltä tuommoinen viiri voisi näyttää.

Kävin perheeni kotona viime viikonloppuna ja pikkuveljeni kanssa me sitten vähän askarreltiin.

Hän teki kirjasta sydänsilppua, mistä olen kertonut teille jo aikaisemmin. Ja mä laitoin sydämiä paksuun valkoiseen naruun. En ole vielä kokeillut miltä sydänviiri näyttää seinältä, mutta ho tässä pöydällä se näyttää musta oikein söpöltä! 

Tein kolme kappaletta 3metriä pitkiä viirejä. Saa nähdä tuleeko ne edes käyttöön! Mä niin tykkään askarrella että tämmösiä projekteja voi tehdä ihan muutenkin vain!

Onko sulla paljon askartelu projekteja häitä varten? Älä huhki liikaa! 

Auttajista

Vähän kerron siitä, ketkä meitä auttaa häissä ja sitä ennen. 

Mä tiesin jo heti alussa, että me tarvitaan apua hääpäivää varten konkreettisissa asioissa, mutta myös henkisenä tukena. Mä ainakin olen niin kova jännittämään ja panikoimaan (usein turhista) asioista paljon etukäteen ja siksi mun on ollut tosi ihanaa kun mun morsian-ystävät ovat olleet mun tukena. Siis se ryhmä minkä löysin facebookin kautta. Heidän kanssaan on voinut miettiä ja panikoida ja kysyä neuvoa ja itsekin oon antanut neuvoa toisille.

Jos tarvii pikaisesti neuvoa jossakin ssiassa, siinä ryhmässä aina edes joku tietää siitä asiasta. Se on ihanaa ja tosi huojentavaa kun aina saa apua kun sitä tarvitsee.

Konkreettisesti apua me tarvitaan sitten juhlapaikan koristeluissa. Joihinkin juhlapaikkoihin pääsee edellisenä päivänä koristelemaan, mutta meidän tapauksessa tilanne on vähän toinen.

Meidän vihkiminen on klo 14, niin juhlapaikalle saa mennä klo 13. Huh!

Vain tunti aikaa! 

Toedin heti että nyt on apujoukkoja saatava. Mä ja J ollaan pyydetty joitakin meidän ystäviä avuksi koristeluissa. Ajateltiin pitää palaveri auttajien kanssa ja sopia kunnolla kuka hoitaa mitäkin. Aikaa on vähän, joten etukäteen asioiden miettiminen ja sopiminen auttaa sitten siinä, ettei siinä tunnin aikana kukaan ehdi pyörittelemään peukaloitaan.

Ajattelin ottaa kuvia ja tulostaa niitä ja piirtää ja kirjoittaa ohjeita. Kunhan mulla on visuaalisesti selkeä kuva siitä, millaiset koristelut haluan, uskoisin että auttajat sitten pystyvät sen sitten toteuttamaan ilman mua. Koska hääpäivänä mulla ei ole aikaa käydä katsomassa ja auttamassa miten koristelut edistyvät. Voih!

Hoidettavat tehtävät ovat nämä: pöytien siirtely, herkkupöydän asettelu ja koristelu, pöytien koristelu ja kattaminen, sekä koristeiden kiinnittäminen seinälle. Kunhan me saadaan tarpeeksi porukkaa kasaan ja jaetaan tehtävät, uskoisin että nuo hoituvat kyllä nopeasti!

Myöskin suurena apuna ovat olleet mun kaasot ja Jn bestman. Mun kaaso-L ompeli mun häämekosta mulle sopivan ja kaaso-I on ollut mun kanssa häämessuilla ja shoppailemassa ja pohtimassa koristeluita. Kaaso-I tulee olemaan hääpäivänä sitten suuressa roolissa auttamassa mua pukeutumaan ja viemään mut juhlapaikalle autollaan(jes!!) ja auttamalla mua kuvausten aikana asettelemalla mun helmaa ja tsemppaavan mua kun mua varmana jännittää niin kauheesti.

J pyysi hyvää ystäväänsä K:ta bestmaniksi ihan vasta viikko sitten. J tykkää tehdä asiat omalla aikataulullaan, eikä ole niin stressaaja niinkuin minä. Miehet vain keskustelivat asiasta ja se oli sillä selvä. Mä leikkisästi kysyin sit Jltä miksei se hankkinu Klle mitään bestmanlaatikkoa, niinkuin mä annoin mun kaasoille kaasolaatikot. J vastas naureskellen ettei hänen bestmaninsa tartte lahjuksia. Auts!

J ja K lähtevät tässä joku päivä metsästämään molemmille juhlavaatteita hääpäivää varten, joko ostavat uutena tai vuokraavat pukuvuokraamosta. Siihen mä annoin Jlle vapaat kädet. Hän kyllä tarvis uuden puvun kun vanha on vähän väärän kokoinen eikä niin erityisen hieno, mutta päättäköön itse miten hoitaa asian. Kunhan hoitaa.

Mun äidin kanssa ajateltiin leipoa häitä varten karjalanpiirakoita tarjottavaksi. Omatekemät piirakat on uskomattoman hyviä ja mä haluaisin niitä koska se olisi mulle semmonen äiti-tytär juttu. Eli apuja myös vähän mun äidiltä.

Apuahan me saadaan myös mun kampaajalta ja meikkaajalta, pitopalvelulta, valokuvaajalta ja kirkon henkilökunnalta. 

Ja tietysti henkistä tukea meidän kummankin perheeltä ja ystäviltä.

On niin ihanaa kun elämässä on niin paljon ihmisiä jotka välittää meistä ja haluaa auttaa meitä. Siitä tulee hyvin rakastettu olo.

Muista säkin pyytää apua! Älkää jääkö yksin kaikkien taakkojen kanssa!!

Ystävänpäivästä

Hyvää ystävänpäivää kaikki! ♥️

Ystävänpäivä on mulle ja Jlle tärkee silleen, että sillon me yritetään viettää aikaa yhdessä enemän. Joskus mennään treffeille, niinkun elokuviin tai syömään. Kunhan oltaisiin kaksistaan.

Tänään me oltiin molemmat töissä ja töiden jälkeen käytiin hakemassa Zarillosta vähän syötävää ja tultiin kotiin herkutteleen.

Oli hyvää! Katteltiin samalla Flashin kolmas kausi loppuun. Ai hitsit kun se on jännä!!

Tänä vuonna ystävänpäivä merkkas meille muutakin, tänään meidän häihin on enää tasan kaks kuukautta. Kaks kuukautta!! Hyvä tavaton!

58 päivää jos tarkkoja ollaan.

Täytyy sanoa että nyt vähän jännittää!

Kevät menee aina niin hurjaa vaihtia ettei sitä edes tajuakaan! 

Meillä on kyllä kaikki suunnitelmat tosi hyvällä mallilla, mutta silti on vielä jonkun verran asioita hoidettavana. Koska mä tykkään listoista niin teenpäs nyt listan!

Mitä täytyy hoitaa:

-morsiamen asusteet(puuttuu neule)

-sulhasen vaatteet ja asusteet

-kirkkomusiikin päättäminen

-valssin harjoittelu

-aikataulun ja ohjelman lukkoonlyöminen

-istumajärjestyksen tekeminen

-alkumaljan hankinta

-avioehdon tekeminen

-loppujen koristeiden väsäys/hankinta

-keskustelu valokuvaajan kanssa

-keskustelu papin kanssa

Voi olla että tästä puuttuu vielä jotain mutta en ainakaan just nyt keksi muuta.

Ei ihan liikaa tekemistä, lähinnä semmoisia mitkä vaatii vaan keskustelua ja päättämistä. No se on aina välillä tosi hankalaa, kun joitain aimsioita on vaan niin vaikea valita (ne pahuksen servetit!!!!).

J oli mun vanhojen tanssien parina, joten me molemmat periaatteessa osataan valssia, mutta pitää sitä silti vähäsen harjotella ja muistella miten se menikään. 

Nih, eiköhän auta kuin ryhtyä töihin!!

Tsemppiä kaikille järjestelyissä! Kirjottakaa listoja ja aikatauluja niin tietää paremmin missä mennään!

Mun lookista osa 2

Vähän juttua mun hiuksista, meikistä ja koruista.

Täällä kerroin kuinka mä varasin mun hääkampauksen ja -meikin facebookin kautta. Voisin nyt kertoa teille siitä enemän.
Jenni on pienyrityksen omistaja ja hän tarjosi mulle palveluitaan facebookin kautta. Tein kyselyn "etsitään ja tarjotaan työtä Tampere"-ryhmässä ja Jenni vastasi sitten siihen mainostamalla itseään. Selailin hänen facebookiaan ja viestittelimme yksityisviesteillä.

Mä haluaisin jonkinmoisen letti+nuttura -kampauksen, mutta en ole ihan varma riittääkö mun hiukset sitä varten. Tyyliin tämmöisen

 Ei välttämättä ihan noin löysänä, mutta kuitenkin tähän tyliin.

 Tänään mun hiukset on näin pitkät. Suurinpiirtein hartioille asti. Mun hiukset on liukkaat ja sähköiset, enkä ole ainakaan itse opetellut tekemään itselleni mitään kampauksia.
Lähetin Jennille näitä kuvia ja hän sanoi, että onnistuu! Mun hiusten pituudella ei tule saamaan mitenkään kovin suurta nurrutaa, mutta se ei mua haittaa. Kunhan hiukset olisivat kiinni koko päivän ja pysyisivät näin pois mun tieltä. Yleensä en koskaan pidä hiuksia arkena auki, mun hiukset ovat niin sähköiset, että ne valahtavat nopeasti kasvoille, enkä yhtään tykkää että ne ovat mun tiellä.

Jenni tekee myös meikkauksia ja hän tekee mulle sitten hääpäivänä aika luonnollisen näköisen kevyen meikin. Mulla tulee olemaan silmälasit päässä hääpäivänä, joten ehdotin Jennille että mun silmiä saa meikata vähän enemän. Niin ainakin meikkaan itse koska silmälasit peittää meikkiä ihan vähän.

Tässä mun perus goottimeikki.
En siis halua tätä hääpäivänäni, mutta näytin vain, että mun silmälasit kivasti kehystää mun kasvoja. Tykkään pitää laseja vaikka olisi paljonkin meikkiä. Ja silmälasit on mulla koko ajan päässä, enkä ole koskaan käyttänyt piilolinssejä, joten en aio hankkia sellaisia vain häitä varten. Mä rakastan mun laseja! Ne tulee siis oleen mulla myös hääpäivänä.

Mun hääpuku on erikoinen, mutta toisaalta mukavan yksinkertainen, joten ajattelin että haluan jotkin yksinkertaiset korutkin.
Ajattelin heti helmiä. 
Mulla ei ole omia helmiä enkä haluaisi ainakaan vielä ostaa semmoisia joten
soitin äidilleni ja kysyin onko hänellä helmiä. Äiti sanoi että onhan hänellä monetkin ja saan tottakai lainata niitä hääpäivänäni jos haluan. Tällaiset:

Korvakorut ovat aidot helmet, mutta koru on makean veden helmet, eli pikkuisen epätasaiset. Mun mielestä makean veden helmet ovat just aivan ihania sen takia kun ne on epätasaisia, mulle on tärkeää etteivät ne ole aivan täydellisiä, ihan niinkuin en minäkään ole. 
Siksi haluan juuri nämä helmet. Äiti säilyttää niitä mulle vielä jonkun aikaa ennenkö pääsen käymään hänen luomaan ja nappaamaan korut mukaani.

En ajatellut laittaa mitään käsikoruja, mutta harkitsen asiaa vielä. Ehkä helmirannekorut olisi tosi nätit. En tiedä, koska en omista semmoisia. Täytyy miettiä vielä. 
Kiva miettiä ja pohdiskella miltä tulen itse näyttämään hääpäivänäni!
Uskon että tulen näyttämään todella ihanalta, mutta juuri itseltäni! Se on just hyvä!

Onko sulla jo mietittynä kaikki asusteet? Oliko vaikea valita kampaus ja korut?

Mun lookista

Kerroin aikasemmin pyytäväni ompelilta apua mun hääpuvun muokkaukseen. No se joka mun pukua korjasi olikin mun kaaso-L.

Sovittiin L:n kanssa, että menisin heille kylään vähän pidemmäksi aikaa, jotta ehdittäisiin korjaamaan mun mekko mulle sopivaksi. L ompelee paljon vaatteita itselleen ja lapsilleen ja myös lahjaksi. Hän osti itselleen saumurinkin. Olen nähnyt hänen tekemiään vaatteita ja ne on kyllä tosi ihania kaikkia! 

Mun mekko oli todella halpa, sen seitsemänkymppiä, ja kaaso-L oli sitä mieltä, ettei ole järkeä viedä mekkoa oikeaan ompelimoon korjattavaksi, korjaustyöt on todella hintavia. Niinpä sisko päätti korjata mekon ja tehdä alushameen mulle häälahjaksi! Ihanaa, ihanaa!!

Mentiin yhdessä L:n kanssa kangaskauppaan ja ostettiin mulle alushamekangasta ja tylliä.

L oli sitä mieltä, että hän ompelisi mulle alushameen alusta asti, koska mekkoni helma on eri pituinen edestä ja takaa, ja olisi helpointa tehdä alusta kuin ostaa valmis ja muokata sitä sopivaksi.

Ensiksi L muokkasi mun mekosta mulle sopivan. Se oli olkaimista, selästä, kainalosta ja rinnasta väärän kokoinen. Sisko ompeli ja mä hoidin hänen lapsiaan, että sai äiti rauhassa ommella eikä siinä ollut koko ajan pikkuisia häiritsemässä. Välillä sovitin mekkoa päälleni ja yhdessä pohdittiin mistä kohtaa pitäisi seuraavaksi kaventaa.

Muutama päivä siihen meni ja nyt mun mekko on aivan uskomattoman upea!! Tässä pieni kurkistuskuva, minkä sisko otti minusta kun seisoin heidän parvekkeellaan.

Tadaaaaa!

Tässä kuvassa mun puku on valmis, mutta mekon alla ei ole vielä alushametta. Oon niin tavattoman onnellinen! Mulla on tosi mukava olo mun mekossa ja näytän itsekin todella kauniilta siinä! Sehän se onkin tärkeintä, että valitsee itselleen sellaisen puvun missä on mukava ja kaunis olo. Liian tiukassa mekossa ei olisi yhtään mukava olo.

Alushameesta tuli myös ihana! Se on juuri sellainen kun halusin ja saa mun mekon näyttämään paljon juhlavammalta. 

Tältä se näyttää

Tuossa kuvassa näkyy myös kaksi osaa mun asusteista, mun kengät ja huntu.

Kengät ostin hääkirpparilta viidelläkympillä, mukana tuli myös laukku, mutta en ole varma aionko käyttää sitä vai en. KEngät on kuitenkin aivan ihanat! Korkoa on vain muutaman sentin, eli niillä on mukava kävellä ja näyttävätkin hyvin kauniilta!

Huntu on mun sisko-L:n itsetekemä, mitä hän käytti omissa häissään kymmenen vuotta sitten. Saan sen lainaksi ja palautan hunnun kun meidän häät on ohi. Tämä on myös sitten samalla "jotain lainattua".

Mä vielä tarvitsisin jonkun asusteen tuohon mekon päälle lämmittämään (ja peittämään) mun käsivarret. Huhtikuussa voi hyvinkin olla vielä aika kylmä. Näin tämän kuvan ja mä ihastuin ajatukseen jostain kauniista villa neuleesta:

Tällainen neule olisi aivan liikuttavan ihana! Mutta myös lämmittävä. Oon yrittänyt koluta kirpputoreja ja Zalandoa, mutta en ole ainakaan vielä löytänyt sopivaa. Jatkan etsintöjä ja kerron kyllä sitten kun sen löydän!

Enää mun asusteista puuttuu alusvaatteet. Eli ei paljoa mitään!! Oon todella tyytyväinen siihen, että pukuni on nyt valmis eikä tarvitse enää miettiä sitä. Nyt mun täytyy vaan pysyä tässä painossa, ettei mekosta tule yhtäkkiä liian iso tai liian pieni. Täytyy varoa stressi-herkuttelua!

Millä mallilla sun pukusi on? Onko se juuri sellainen kuin haaveilitkin? 

Kaasoista

Tällä kertaa kerron teille miten valitsin ja pyysin itselleni kaason.

Tai siis no kaasot.

Kun oli aika päättää kenet valitsin auttajakseni suureen päivääni, mulle tuli heti kaksi nimeä mieleen:
isosiskoni L ja paras kaverini I.
Pähkäilin sitten päässäni pitäisikö mun valita heistä toinen kaasoki ja toinen morsiusneidoksi. Mutta.. kumpi olisi kumpi?

Niimpä päätin sitten pyytää molempia kaasokseni. Helpommin se kävisi niin eikä tarvitsisi miettiä apulaisen eri "arvoa", jos molemmat ovat saman "arvoisia".

Ajattelin pyytää kaasojani jotenkin erityisellä tavalla ja Pinterestissä näin kuinka monet ovat pyytäneet kaasojaan niin sanotulla "kaasolaatikolla". Kaasolaatikossa voi olla kirje tai viesti ja kaikenlaisia tavaroita mitä kaaso saattaisi tarvita.
Mä ostin Tigerista kaksi punaista pahvilaatikkoa ja muutaman viikon aikana keräilin kaupoista kaikenlaisia tavaroita kaasolaatikkoa varten. 

Loppujen lopuksi laatikkoon tuli nämä tavarat:
-huulirasva
-nenäliinoja
-kynsilakka
-suklaapatukka
-hedelmäkarkkeja
-myslipatukka
-helmikorvakorut
-meidän häiden teemavärit (musta,punainen,valkoinen,punainen)
-kaason muistiinpanovihko
-geelikynä

Isosiskoni laatikkoon lisäsin sisäkanteen meistä tulostettuja kuvia ja laatikkoon päällimmäiseksi lapun, missä luki "I've got my mister, but I need my sister. Tuletko kaasokseni?"

 Kerran kun olin L:n luona kylässä, kaivelin repustani laatkon ja sanoin
"Hei kato mitä mä ostin!" Ja sitten tökkäsin rasian L:n käsiin. Hän avasi laatikon ja ilahtuen huudahti "Oi miten ihana! Tottakai tuun sun kaasoks. Vau ompa paljon lahjuksia!" Se oli söpö hetki!

L on mua viisi vuotta vanhempi ja mä olen aina katsonut häntä ylöspäin. Lapsina ja teineinä me ei oltu kovin läheisiä, koska kuljettiin aivan eri reittejä elämässä, mutta aina L on ollut mulle tosi rakas. Aikuisena ollaan sitten vietetty paljon enemän aikaa yhdessä ja ollaan tultu todella läheisiksi. L asuu perheensä kanssa eri paikkakunnalla kun mä, mutta vierailen heidän kotonaan todella usein. L:llä ja hänen miehellään J:llä on kolme lasta, joista yhden pojan kummitäti mä olen. Heidän lapset on mulle todelllla rakkaat!
L on rauhallinen, mietiskelevä ja järkevä päätöksissään. L:n kanssa me naureskellaan Disney-vitseille ja muutenkin kikatellaan paljon yhdessä. L on se järki, mä oon se höpsöttäjä. Oon todella onnellinen kun L auttaa mua häiden järjestelyissä.

Tässä mä ja L Pariisissa kesällä 2007

I:n laatikkoon laitoin sisäkanteen tulostettuja kuvia meistä ja laatikkoon päällimäiseksi yhteen kuvaan kirjoitin valkoisella musteella "Tuletko kaasokseni?"
Oltiin kahvilla kaupungilla I:n kanssa ja tein samoin kuin L:n kanssa, kaivelin laatikon laukustani ja sanoin "Kato mitä söpöä mä ostin." I avasi laatikon ja hymyili "Vau miten hieno! Joo mielelläni tuun sun kaasoks! Kiitos! Vau mitä kaikkea täällä on!"
Jesssss!

I on.. noh mun paras ystävä. Oltiin yläaste samalla luokalla ja meillä natsas ystävyys samantien. I on harkitseva päätöksissään, mutta heittäytyvä ja aikaansaava. I:n kanssa voidaan puhua päpättää koko päivä, mutta puheenaiheet ei koskaan lopu. Ollaan oltu toistemme tukena vaikeina aikoina ja hassuttelua aina riittää!

 Mä ja I syksyllä 2007

Oon mielettömän onnellinen kun sain juuri nämä kaksi ihanaa ihmistä mun avukseni ja tuekseni tässä isossa asiassa!

Sanon heitä kaaso-L ja kaaso-I.

Miten sä pyysit kaasoa/kaasojasi? Oliko vaikeaa valita kenet haluaisit kaasoksesi?

Koristeluista

Koristeista!

Kuten aikaisemmin jo mainitsin, mä olen hankkinut paljon koristeluita hääkirpputoreilta, mutta olen mä myös ihan kaupastakin ostanut muutamia juttuja.

Esimerkiksi joulun jälkeen oli tosi mahtavat alennukset Tokmannilla, kaikki jouluvalot -70% joten menin sinne ja heittelin koriin paljon valoja.

En vielä tiedä tulenko käyttämään näitä kaikkia, mutta ne oli hyvin edullisia joten ostin niitä varmuuden vuoksi aika paljon. 
Mun mielestä nämä taisi yhteensä olla siinä kympin paikkeilla.
Meidän juhlapaikalla ei saa polttaa kynttilöitä ollenkaan, joten ilahduin kovasti kun löysin noin edullisesti led-tuikkuja. Niitä tulee varmaan ruokapöytiin. Ehkä.

Ihanasta nettikaupasta Etsystä tilasin tämmöset:

 

Aivan mielettömän söpön sydänviirin! Ne on vähän tommosia kimaltavia. Tilasin näitä vain yhden enkä ole vielä päättänyt tuleeko tämä oikeasti mihinkään meidän häissä, mutta nämä oli niin söpöt, ja niin meidän värit, että oli pakko ostaa!

Etsystä tilasin myös yhden paketin sydänsilppua

Mistä sitten innostuin tekemään silppua myös itse.
Hääkirpparilta ostin 8 eurolla sydän reijittimen, kirpputorilta ostin eurolla kirjan ja sitä sitten aloin silppuamaan.

 En usko silppuavani koko kirjaa, koska yhdestä sivusta tulee 15 sydäntä, enkä tarvitse näitä niin hirveästi. Ajattelin kysyä jos joku morsiankavereistani voisi tarvita sydänsilppua.
Meidän häissä tätä silppua tulee ripoteltuna ruokapöytiin.

Tähän tyyliin.
Tässä on siis mun ensinmäinen kokeilu ruokapöydän koristelusta. Tämä ei näytä yhtään hyvältä vielä, koska tuolloin en ollut vielä hankkinut meille niitä kauniita juuttikangaskaitaliinoja, joten kaivoin kaapista ainoan ei-mustan kaitaliinan minkä löysin. Samoin nuo aterimet, lasit ja servetit kiskoin vain kaapista.
Tarkoitan siis, että älkää kiinnittäkö tässä kuvassa huomiota muihin kuin koristeisiin.

Sain ystävältäni tommoisia isoja puukiekkoja ilmaiseksi, ja pienet puukiekot tulee olemaan meidän paikkakortit, ne ostin käsityömessuilta viidellä eurolla. J on luvannut kirjoittaa niihin polttokynällä vieraan nimen ja sitten varmaan lakata kaikki palikat, ettei kuori rapise.
Isojen puukiekkojen päälle pitäisi siis tulla tuommoiseen lasipurkkiin kukkia ja viereen varmaan semmoinen led-tuikku.
Pitkin kaitaliinaa tulee sydänsilppua ja ehkä myös pitkä valosarja, mietin sitä vielä.

Servettejä en ole edelleenkään vielä päättänyt, huoh.

LAsipurkkeja olen kerännyt ihan itse, se on semmoinen Dolmion bolognese-kastike mikä lisätään jauhelihan joukkoon. Olen sitten pessyt ja irttoittanut niistä etiketit. Niitä taitaa olla jo tarpeeksi.

Lisään niihin vain vähän pitsiä ja punaista nauhaa.

Juhlapaikan seinille tulee paljon viirejä, mitä olen ostanut Tigerista ja mitä ajattelin tehdä myös itse kakkupaperista.
Seinille olisi mukavaa laittaa myös meidän valokuvia, mutta mietin sitä vielä.

Paljon on siis jo hankittu ja mietitty, mutta paljon on vielä päätettävää ja tehtävää!

Ihana Pinterest jaksaa kyllä inspiroida ja innostaa!
Eli eniten mä olen hankkinut koristeita Etsystä, Tigerista, Tokmannilta ja netin hääkirpputoreilta. Käteviä kaikki paikat!

Onko teillä jo kaikki koristeet hankittuna? Mistä olet hankkinut koristeita eniten?

Valokuvaajasta

Tässä vähän juttua meidän häiden valokuvaajasta.

Aluksi mä yritin etsiä meille häävalokuvaajaa googlesta hakusanoilla "kuvaaja tampere", mutta siitä ei oikein tullut mitään. Kuvaajia kun löytyy niin hirveästi!
Facebookista mä sitten löysin semmoisen ryhmän kuin Häät kuviksi. Sinne itse laitetaan postaus, missä kerrotaan minkälaista valokuvaajaa etsii, ja sitten valokuvaajat kommentoivat siihen esimerkiksi laittamalla linkin omista sivuistaan. Helppoa vai mitä!

Mun postausta kommentoi kolmekymmentä valokuvaajaa. Siitä mä sitten aloin selaamaan kaikkien sivustoja ja aloin karsimaan vaihtoehtoja. Helppoa oli karsia ne, joiden hinnat oli meille aivan liikaa. 
Lopulta mulla oli kolme suosikkia, joille kaikille laitoin vähän kyselyä yksityisviestillä. Jn kanssa sitten mietiin ja vain yksinkertaisesti valittiin näistä kolmesta yksi.

Meidän häävalokuvaajaksi valikoitui Minna! (Linkki)

Minnan kanssa viestiteltiin paljon facebookin kautta ja sitten joku kerta uskaltauduin kysymään Minnalta josko hän voisi ottaa meistä myös kihlakuvia. Minna innostui heti ja ehdotti meille paikaksi Rosendahlin rantametsikköä. Sinne me mentiin sitten viime toukokuussa.
Mun kaveri tuli laittaan mulle söpön kampauksen ja olin miettinyt vaatteet huolella. Värjättiin mun ja Jn hiuksetkin sitä päivää varten. Sinä päivänä oli kamalan kuuma ja mua hermostutti kauheasti kuvaaminen, mutta Minna oli kyllä todella ammattilainen ja sai meidät mukavasti rentoutuun kameran edessä.

Meillä oli todella mukavaa kuvauksissa ja kuvista tuli aivan uskomattoman ihania! Tässä muutama mun suosikkini!

Eikö olekin aivannnn ihania kuvia!!
Mulle on tärkeetä että kuvissa me näytetään aidoilta ja tunnelma on myös hyvä. Näissä kuvissa näkee juuri ne asiat. Me näytetään molemmat myös todella hyvältä! 
Mä toivon että näistä kuvissa näkyy meidän kahden välinen rakkaus ja hellyys, koska sitä muistan tunteneeni paljon tuona päivänä. "Oi miten ihanaa kun J on tässä mun kanssa." Muistan ajatelleeni.

Oon todella tyytyväinen näistä kuvauksista ja luotan vahvasti että hääkuvista tulee aivan yhtä ihania! Ellei ihanampia!

Miten te löysitte teidän häiden valokuvaajan? Oliko vaikea löytää?

Uudesta koneesta

Vihhhdoin ja viimein meillä on uusi tietokone!!!

Yhtenä aamuna viime heinäkuussa, meidän läppäri ei mennyt enää päälle. Monta kertaa piti uusi kone hankkia, mutta aina se vain jäi.

Eilen vihdoin kävelin kauppaan ja ostin meille uuden koneen. Kävin äsken sen hakemassa, asennuksissa meni vain yksi päivä! JA nyt mulla on aivan upouusi ja ihana läppäri sylissäni.

Oi miten ihanaa!

Nyt mun on paljon helpompi hoitaa asioita, puhelimella Kelan käyttö on kamalaa.

Mutta ennen kaikkea mun on mukavampi kirjoittaa tätä blogia :D

Tästä edes pystyn nyt kirjoittamaan uusia blogitekstejä useammin, puhelimella tektin kirjoittaminen on niin hankalaa, että en edes viitsi kirjoittaa niin usein kuin haluan.

Varokaa vain, täällä alkaa olemaan jo aikamoinen bridezilla!!