sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Lopullisista koristeluista


Mua morsiamena hermostutti aluksi kamalasti häiden koristelut. "Mistä mä tietäisin mitkä koristeet on oikeesti kivoja? Entä jos kukaan muu ei tykkää mun valikoimista serveteistä? Entä jos ne ei näytäkään hyvältä?!"

No kuule, tässä tärkee tietoisku: kukaan vieraista EI VÄLITÄ!! 
Vieraat katsoo juhlatilan yleistä ilmettä ja tunnelmaa, eikä pöytäkoristeiden yksityiskohtia mitä sä oot liimaillu vielä edellisenä yönä itku kurkussa.

Joten rakkaat kanssamorsiot: älä stressaa! Luota omaan visioosi häittesi koristeluista! Niistä tulee varmasti aivan ihanat!!

Mä halusin meidän häihin vähäsen maalaisromanttisuutta, juuttikangasta ja pitsiä, sekä punasta ja mustaa väriä. Aika yksinkertainen ja simppeli idea.
Ostelin kaikkea ja kokeilin sitten lopullista koristelua meidän keittiön pöydällä:
Meidän ruokapöytä on tosi pieni ja tää näyttää aika ahtaalta. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen siihen miltä tämä näyttää. Tästä puuttuu vain kukat lasipurkeista.

No tältä se näytti sitten meidän hääpäivänä!

Juhlatilassa oli niin kaunista!! Olin super tyytyväinen kun pääsin sinne vihkimisen jälkeen.
Koristelijat olivat siirtäneet vieraskirjan sivupöydälle ja hyvä niin, nyt pöydät näytti paljon siistimmältä.

Seinäkoristeita mä en ollut varannut kovin paljoa, koska ajattelin ettei niitä tarvitse. Oli kaksi punaista sydänviiriä (tigerista 2e/kpl) mistä yksi oli seinällä ja toinen oli mun ja Jn ruokapöydässä.
Meidän pöytä.

Pitkällä puisella seinällä, siinä mistä ruokaa käytiin hakemassa.

Mä olin myös tehnyt valkoisia kakkupaperi-viirejä, mutta niitä ei oltu laitettu esille, ajanpuutteen vuoksi. Eikä se haitannut mua ollenkaan, musta tämä juhlatila ei kaivannut mitään muuta. Varmasti lampuista roikkuvat pompomit tai enemän seinäkoristeita olisi näyttänyt kivalta ja juhlavalta, mutta mä en halunnut sellaista.

Mun mielestä meidän juhlatilassa oli juuri niin mukavaa kun olin halunnutkin. Mä en ole niin tarkka koristeluista. Halusin että koristeita on vähän, mutta ei kovin paljoa.
Siinä olisi vähemmän laittamista koristelijoille ja helpompi siivota.

Meidän karkkipöydän yläpuolella seinässä oli vielä musta Love is sweet-kyltti ka se oli mun mielestä ihana! Mulle oli tärkeetä että meidän häissä oli edes hitusen meidän yhteistä lempiväriä mustaa. Sitä näkyi myös itse herkkupöydässä, valmiiksi kotoa löytyi muutama musta tarjoiluastia.

Meidän herkkupöydässä oli muuten monenlaisia eri muotoisa, värisiä ja kokoisia tarjoiluastioita ja nyt kun katsoo kokonaisuutta niin ei se näytä liian sekavalta mun mielestä. Kivan värikästä!

Mä ostin paljon koristeluista käytettynä: kaitaliinat, mustan viirin, puukiekot ja herkkubuffan osan astioista.
Mutta ostin muutaman jutun uutenakin, kuten punaiset sydänviirit ja pahviastiat herkkubuffassa. Tigerista löytää paljon kaikkea kivaa!!

Meidän häissä oli aika minimaaliset koristelut, mutta kyllä ruokapöytien valkoiset pöytäliinat tekee tilasta oikeasti juhlavan näköisen!

Tykkäätkö sä enemän minimaalisesta vai paljosta koristelusta? Ootko ostanut uutena vai käytettynä? Mitä oot tehny ite?


Häistä seuraava päivä

Ai että miten hotelleissa on ihanat sängyt! En oo pitkään aikaan nukkunut niin hyvin!

Me nukuttiin johkin yheksään minkä jälkeen sitten mentiin aamupalalle.
Voi jestas miten valtava aamupala siellä odotti! Meidän ihan pikkuinen pöytä tuli täyteen lautasia kun mä kävin monta kertaa hakemassa ruokaa! Aivan ihanaa oli hakea aivan oma teekannu! Valikoin sinne teen itse ja laitoin sen hautumaan meidän pöytään sillä välin kun hain lisää ruokaa. Join sen kaiken eli noin kolme mukillista. Ihanaa!

Me istuttiin yli tunti nauttimassa ruuasta ja toistemme seurasta. Oltaisiin jääty vielä pidemmäksikin aikaa, mutta Jtä vaivasi allergia koska se oli unohtanut lääkkeensä kotiin, ja se pärski jatkuvasti.

Lopulta kun aiottiin lähteä päätettiin ottaa taksi. Kun mentiin kirjautumaan ulos kysyin tiskiltä missäs olis lähin taksitolppa. Hymyilevä myyjä sanoi tilaavansa meille taksin ihan hotellin eteen. Vau! En tiennyt että niin voisi tehdä! Odotettiin vaan viisi minuuttia taksia!
Otin vielä taksissa kuvan koska oli niin erikoista huomata pitäväni vihkisormusta. Me mentiin oikeesti naimisiin!!

Kotona meitä odotti jääkaapissa puolet meidän hääkakusta ja iso kasa lahjoja!
Oon tosi onnellinen kun oltiin pyydetty meidän ystäviä hoitaan kaikki juhlapaikan siivoamiset ja tavaroiden kuljetus meille, me saatiin ihan kokonaan nauttia juhlista ja sitten illalla suoraa hotelliin.

Me käytiin Jn kanssa läpi huolella kaikki kortit ja avattiin ja järjestettiin lahjat.
Oli ihanaa ja hauskaa lukea mitä ihania juttuja meidän perhe ja ystävät oli antanu meille.

Meillähän oli lahjalista netissä. Me oltiin toivottu:
-mustia astioita
-varsi-imuria
-imuria
-paistinpannua
-lakanoita
-huonekasvia (kissaystävällistä)
-riisinkeitintä
-matkarahaa

Me kuunneltiin musiikkia ja avattiin paketteja ja syötiin herkkubuffetista jääneitä herkkuja. Oli hauskaa!

Me saatiin tosi ihania lahjoja!
Saatiin kaikki muut paitsi riisinkeitin ja huonekasvi. Oli aivan ihanaa saada just niitä asioita mitä oli toivonut!
Lahjalistat on siitä kivoja kun tietää että saa mitä haluaa ja vieraiden on helppo valita listasta omaan budjettiin sopiva lahja.

Uudet imurit on aivan uskomattoman upeat ja mä oon niin onnellisena kotirouvana käytellyt varsi-imuria joka päivä! Hyvästi kissankarvat ja -hiekat!

Loppupäivä menikin sitten lahjojen ja häätavaroiden järjestelyissä. Mä ajattelin pistää ranttaliks ja pistää samantien höötavaraa myyntiin facekirppikselle.
Ajattelin että kiva olis päästä tavaroista eroon heti ettei ne jää pyörimään vaatehuoneeseen viemään turhaa tilaa.
Onneksi meillä oli pienet juhlat niin tavaraa ei ollut paljoa.

Oli hauskaa tiskata ja putsata häätavaroita ja sitten ottaa kuvia ja pistää kuvat faceen. 
J pelasi ja katteltiin me netflixiäkin sitten myöhemmin.
Syötiin myös paljon herkkuja! Meille jäi tosi paljon kakkua! Mä en sitten tajunnut laittaa sitä säästöön pakkaseen, vaan kahden päivän aikana me syötiin se kaikki kaksistaan. Se oli tosi hyvää! Olis pitäny laittaa pakkaseen!

Me saatiin lahjaksi myös vaaleanpunainen kuohuviini, mikä ajateltiin säästää 1v hääpäivää varten. Kiva juoda se sitten muistellessa meidän häitä.

Ja niin me alettiin taas pyörittään normaalisti arkea. Töissä ja kotona.

Mutta ei häistä hössötys tähän lopu, ehei! Kuulette musta vielä! Ei huolta!
Mulla on vielä paaaaaljon kerrottavaa häistä!!


Hääpäivästä osa 5

Mä ja J oltiin etukäteen sovittu, että vaihdettaisiin meidän juhlavaatteet juhlien lopuksi joihinkin toisiin vaatteisiin. Me oltiin sovittu kyyti hotellille, mutta seuraavalle aamulle ei olisi kyytiä joten ajateltiin että olisi helpompaa jättää kaksi pukupussia kotiin kuin kuljettaa niitä seuraavana päivänä bussilla.

Sillä välin kun vieraat lähtivät kotiin ja osa jäi siivoamaan, me oltiin Jn kanssa sivuhuoneessa vaihtamassa vaatteet.
J oli valikoinut itsellään mustat farkut ja siistin paidan, kun mä olin valkoinut itselleni yhden juhlamekon.
Koska mulal oli vielä ihan täydet meikit ja hiukset laitettuna, ajattelin että kaunis mekko sopisi tilaisuuteen.

Kun oltiin valmiita lähtöön, mun pikkuveli J ja pikkusisko M vei meidät parkkipaikalle ja avasivat meille ovet. Sillä välin kun mä ja J laitettiin turvavyöt ja asettauduttiin kyytiin, M ja J kolistelivat jotain takakontista.
Hetken päästä meille tuotiin lasilliset kuohuviiniä!
Mun mielestä se oli aivan ihanaa!
Me saatiin myös valita mitä musiikkia laitettiin spotifystä kuulumaan.
Mun mielestä se oli ihanaa luksusta! J antoi mun valita koska mä kaipasin edelleen lässynlää-musiikkia :D

Me oltiin varattu Tornihotellista meille ihan tavallinen huone jo tammikuussa. Me oltiin maksettu se etukäteen ja olin muutama päivä ennen häitä laittanut hotellille sähköpostia että tulemme viettämään hääyötämme n.klo 19 jälkeen. Mulle vastattiin että myöhäinen saapuminen oli ok koska oltiin jo etukäteen maksettu huone.
Meillä oli tavallinen huone kylpyammeella ja huoneen hintaan sisältyi valtava aamupala. Meiltä kahdelta koko potti 180e.

Me kirjauduttiin hotellille 19.30 ja mentiin meidän huoneeseen 16.kerrokseen. 
Tornihotelli on hieno!! Kumpikaan meistä ei ollut käynyt siellä ennestään, joten oli hienoa valita semmoinen paikka mikä oli aivan uusi kummalekin.



(Kuvat otettu seuraavana päivänä, siksi sänkyä ei ole pedattu)

Me ihasteltiin huonetta ja näkymää väsyneinä, mutta innoissaan.

Mä ja J oltiin etukäteen sovittu että mentäisiin yhdessä käymään yksillä drinkeillä hotellin baarissa, koska olihan meillä juhlapäivä!

Mentiin hissillä hotellin ylimpään kerrokseen, mistä löytyi Moro-baari.

Tilattiin juomat ja käytiin istumaan semi-terassille. Sieltä löytyi ihan sisätilat missä oleskella, semi-terassi missä oli muutama verkollinen ikkuna tuomassa viileää ilmaa, sekä ihan kunnon terassi.
Näkyykö väsymys?
Sieltä baarista olisi varmasti saanut vaikka mitä hienoja drinkkejä, mutta me tilattiin Mariannet. Marianne on ollut aina meidän molempien suosikki drinkki, ja me käytiin joskus kaveriporukassa baarissa ennenkö seurusteltiin ja aina juotiin Marianneja yhdessä, siksi valittiin juuri ne sille illalle.

Me pidettiin kädestä ja vietettiin oikein mukavaa aikaa yhdessä jutellen ja kikatellen samalla kun juotiin meidän yhden juomat.
Mä olin tosi tyytyväinen siihen, että me oltiin jo ajat sitten sovittu lopettaa meidän hääjuhlat aikaisin, näin me saatiin viettää loppuilta mukavasti kaksistaan. Onhan juhlat ihanat, mutta meille kahdelle oli tärkeää saada nauttia meidän hääpäivästä rauhassa kaksistaan.

Juomien jälkeen mentiin takaisin omaan huoneeseen.
Katteltiin telkkaria kun mä kiskoin hiuksistani tämän kasan pinnejä. Mulla oli kyllä todella hyvä kampaus! Se pysyi kuosissaan koko päivän, muutamaa hassua irtohiusta lukuunottamatta, eikä mun herkkää päänahkaa sattunut ollenkaan koko päivänä!

Illalla vielä käytiin vaahtokylvyssä, oli siideriä ja kuoharia ja Avengers2 tuli telkkarista. Tuli juotua aika paljon, mutta ei mitään övereitä sentään! Oli hauskaa! 

Hyvää yötä herra ja rouva H!


Hääpäivästä osa 4

Kaiken sen tanssimisen ja heilumisen jälkeen olikin hyvä käydä jälkkärin kimppuun!

 Meidän kakku oli suklaakakku, vadelmahillolla ja suklaa moussella täytetty, päällä oli kermavaahtoa, valkosuklaata ja vadelmia.
Valkosuklaa oli tosi kovaa ja vaikea leikata, mutta kakku oli todella hyvää!!

Mä polkasin ensin, hahaa!
Tässä kuvassa ei näy kauhean hyvin, mutta meillä oli aivan ihana puinen kakunkoriste, minkä tilasin facebookin kautta suomalaisesta yrityksestä Joskus Suosittelen lämpimästi! Heillä oli todella ystävällistä ja nopeaa palvelua!

Me saatiin näitä onneksi kaksi, koska siivouksen yhteydessä se mikä oli meidän hääkakukussa, hukkui. Toinen näistä nykyään kököttää mun kultaköynnöksen ruukussa. Sitä on kiva kattella päivittäin!
Mä join teetä ja mehua ja se oli mukavaa, tee aina rauhottaa mua mukavasti.

Samalla kun kahvitarjoilu alkoi, aukesi myös meidän herkkubuffetti!
 Meidän buffetista löytyi suklaakonvehteja, mansikkatoffeeta, mansikkavaahtokarkkeja, mansikkasuklaata, täytelakuja, popcornia, suolatikkuja ja hedelmä-pähkinämixi. Tässä kummipoikani kysyy multa "I haluutko pähkinöitä?" Ja hän toi niitä mulle kauhalla. Söpööö!
Pussit, muffinsivuuat ja muut pahviastiat ostin Tigerista.

Tämän ihanan kortin löysin kirpputorilta joskus viime talvena!

Herkuttelujen lomassa oli bestmänin ja sulhasen puheet.
 Oon todella kiitollinen kun Jllä on noin hyvä ystävä kun K. Ihan liikutuin!

 J oli hermoillut omaa puhettaan jo monta päivää, mutta hyvin se meni! J on tosi ujo eikä olisi aluksi halunnut pitää puhetta, mutta mä sanoin että se on pakko pitää. Mun mielestä se on reilua jos mä hoidan melkein kaikki hääjärjestelyt yksin, että mun mies näyttää julkisesti rakkauttaan mulle, se oli vähän niin kuin palkinto mulle. J puhui ihan vain muutaman lauseen verran, mutta silti mä olin pakahtua onnesta.

Puheiden jälkeen oli luvassa leikkiä! 
Juhlatilan eteen kutsuttiin miehiä yleisestö vapaaehtoisiksi leikkiin. Leikin tehtävänä oli mun löytää silmät sidoittuina tuore aviomieheni pelkästään kättä tunnustelemalla.
Mua hermostutti kauheesti, mutta onneksi tunnistin Jn kädet aika helposti. Onneks oon pitänyt sitä paljon kädestä! Se oli hauska leikki!

Seuraavaksi naisia asettautui riviin ja Jn piti löytää mut!
Mua nauratti kauheesti kun tässä kohtaa J pysähtyi tosi pitkäksi aikaa tunnustelemaan Sn kättä, kuten näkee mun ja muiden ilmeistä. Kyllä J sit tunnisti mun käden kun tarttui siihen. Se oli jännittävää, mut hauskaa!

Nyt kun porukkaa oli jo valmiiksi edessä, kaaso ja bestman roudas lavalle tuoleja ja kutsuivat tietyt pariskunnat paikalle, mies istumaan tuoliin ja nainen seisomaan taakse.
Bestman ja E, Jn veli M ja N, mun isä ja P, L ja mun äiti, Jn äiti ja J.

Leikin nimi oli Kravatin leikkaus. Kaaso luki valmiiksi mietittyjä kysymyksiä paperilta, mihin oli vastaukseksi kolme vaihtoehtoa. Miehen piti tietää mikä näistä kolmesta vastauksesta olisi naisensa mielestä paras. Jos mies vastasi väärin, nainen leikkaisi pahvikravatista palan pois. Lyhyin kravatin omistaja häviäisi!
Eli esimerkiksi:
"Mikä olisi puolisosi lempi lomakohde? A) rantaloma B) kulttuuriloma C) liikuntaloma" Ja näistä miehen piti miettiä, mikä on hänen naisensa mielestä paras. 

Alunperin mun ja Jn piti olla leikissä mukana, mutta tuossa kohtaa iltaa me oltiin niin väsyneitä ettei jaksettu osallistua, oli hauskaa nauraa sivusta leikille.

Sitten juhlat alkoivat olla lopussa. Me oltiin tosi väsyneitä.
Käytiin vielä puhumassa kaikkien vieraiden kanssa ennen kimpun heittoa.

Mä oon yleensä tosi huono heittämään mitään, niin yritin oikein kovasti heittää hyvin kimppua. Se lensikin melkein seinää päin kun heitin niin lujaa! Hyvä heitto! Takarivissä ollut N nappasi sen ja sai raikuvat aploodit.

Sitten me vilkutettiin kaikille heippa ja livahdettiin sivuovesta yhteen huoneeseen vaihtaan vaatteita.

Loppuillasta vielä nopeasti seuraavassa postauksessa!

Hääpäivästä osa 3

Vihkimisen jälkeen alkoi sitten vihdoin meidän hääjuhla!

Mä olin aivan onnesta soikeena, jalat tutisi edelleen kun mä ja J ja meidän molempien vanhemmat mentiin juhlatilan ovelle vastaanottamaan vieraita. ALunperin mä olin halunnut että siinä olisi ollut vain me kaksi, mutta mun isosisko sanoi, että vanhemmat kuuluu siihen meidän kanssa.

Vieraita oli aika vähän, mutta musta oli aivan ihanaa tervehtiä ja halata kaikkia.
 Mun siskon perhe tuli ensinmäisenä ovesta sisään
 Jn pikkuveli M ja J

Tervehtimisien jälkeen me kaikki etsittiin itsellemme istumapaikat ja jäätiin odottamaan alkumaljaa. Vihkiminen oli ollut nopeampi kuin me alunperin ajateltiin, niin siksi me odoteltiin hetki ennenkö saatiin juomat käsiin.
Me oltiin ostettu meille ihan vain omenapäärynä mehuvissyä, koska juhlapaikalla ei saanut käyttää alkoholia. Se oli oikein raikasta vissyä mun mielestä, eikä yhtään liian makeaa.
Bestman ja kaaso nosti meille maljan ja kaikki huusivat "Onnea!"

Maljan noston jälkeen bestman ja kaaso tulivat meidän pöytään neuvottelmaan. Kello oli vasta 14:40 ja ruokaa olisi vasta 15:30, mitä nyt tehtäisiin?
Päätettiin ottaa siihen väliin muutama ohjelmanumero ennen ruokailua, ettei tarvitsisi tyhjänpanttina istuskella.

Mä ja J kierreltiin juttelemassa kaikkien vieraiden kanssa ja kerrottiin ohjelmamuutoksesta. Niin ei olisi välttämättä tarvinnut tehdä, mutta musta tuntui paremmalta kun sain itse kertoa siitä, kuin että kaaso olisi vain suureen ääneen siitä ilmoittanut.

Heti ensinmäiseksi ohjelmaksi kaaso ilmoitti kuvaesityksestä, minkä sitten tietokonevastaava-V laittoi pyörimään.
Mä olin itse tehnyt sen diaesityksen powerpointilla, Jn mielipide oli mukana valokuvien valikoimisessa ja biisivalinnassa. Kuvaesitys kesti 7 minuuttia ja meidän piti etsiä sen pituinen biisi. Lopulta päädyttiin Ensiferumiin, koska se kyseinen biisi on vähän kevyempi ja se on rakkauslaulu.
Kuvaesityksen taustalla soi siis Ensiferum: Lai lai hei.
Ensiferum oli yksi ensinmäisistä yhteisistä bändeistä mistä me molemmat tykättiin, se oli yksi syy miksi me valittiin se kappale.

Kuvaesityksen jälkeen vuorossa oli kenkäleikki.
Pöydissä oli kyniä ja paperia ja vieraat sai kirjoittaa niihin kysymyksiä kenkäleikkiä varten. Kaasolla ja bestmanilla oli myös valmiiksi mietittyjä kysymyksiä, mutta oli hauskaa saada kysymyksiä myös vierailta.
"Kumpi tiskaa useammin? Kumpi varastaa peiton? Kumpi lässyttää kissoille? Kumpi suuttuu ensin? Kumpi on parempi peleissä? Kummalla on parempi pinna? Kumpi pyytää ensin anteeksi? Kumpi nukahtaa tänä yönä ensin?" Kysymykset oli hauskoja! Meillä kahdella oli hauskaa ja myös vierailla, käkätys raikui! Mä olisin voinut leikkiä sitä leikkiä vielä kauemminkin, se oli niin hauskaa!
Me oltiin kuulemma hyvin yksimielisiä asioista, nostettiin samaa kenkää ihan samaan aikaan.

Kenkäleikin jälkeen vihdoin oli aika syödä! 
     
Meidän menu oli:

Keitettyä perunaa
Lihapullia kermakastikkeessa
Lohta
Vihersalaattia
Leipiä


Meidän menu ei kuulosta kovin erikoiselta, mutta kaikki oli aivan mielettömän hyvää! Mua hermostutti tosi paljon, niin en syönyt ihan hirveitä määriä, mutta oli se kyllä hyvää! Tehtiin aivan loistava valinta pitopalvelusta! Tarjoilijakin oli todella mukava.

                                                                                                                                 
Sitten kun osa vielä haki lisää tai söi töistä lautasellista, oli morsiamen isän puheen vuoro.
 Isän puhe kesti muutaman minuutin ja mä hymyilin koko ajan. Yritin painaa mieleeni kaiken mitä isä sanoi, mutta kuten arvelinkin, ihan kaikki ei tietenkään jäänyt mun mieleen. Kuitenkin mun mieleen jäi se onnellisuus ja ylpeys siitä, kuinka mun isä piti puheen meidän häissä. Aluksi isä oli sanonut ettei halua pitää puhetta, mutta myöhemmin muutti mieltään, siksi olin erityisen onnellinen.
Tärkein neuvo mikä mulle jäi mieleen oli se, minkä moni muukin on meidän suvussa saanut häissään neuvoksi: "Sopikaa riitanne ennen nukkumaanmenoa." 


Kaasoni, mun paras ystäväni piti myös puheen. Hän vuolaasti kertoi meidän pitkästä ja ihanasta ystävyydestä, mikä liikutti mua suuresti.

Puheen jälkeen oli valssin aika.
Meidän kahden valssi oli Liikkuvan linnan tunnari.

Me oltiin harjoteltu kotona kaksistaan valssia, koska mä muistin miten ne askeleet menee, mutta jännityksen takia meidän häissä meidän valssi meni vähän mönkään mutta me vaan naureskeltiin siinä kaksistaan, se oli mukavan rento hetki.
Meidän kahden valssin jälkeen mä menin hakemaan mun omaa isää tanssimaan ja J tanssitti meidän molempien äitejä. Mulla oli tosi mukava juttuhetki mun isän kanssa. Se jäi tosi hyvin mun mieleen ja oon todella onnellinen kun hetki juteltiin siinä.

Tämän toisen valssin jälkeen mä huudahdin yleisölle:
"J sanoi että meidän häistä ei tuu mitkään disko-bileet, niinpä meidän soittolistalla on vaan yksi ´bilebiisi´. Hei kaikki tulkaa tanssiin meidän kanssa!"
Ja niin koko juhlaväki tuli joraan meidän kanssa Best day of my life -American authors.

Sen jälkeen suurin osa jäi tanssimaan Fröbelin palikoiden Sutsisatsin. Mulla oli ihan mielettömän hauskaa, ja niin oli monella muullakin!


Tanssimisen jälkeen oli luvassa vielä muutama leikki ja jälkkäriä, niistä seuraavassa postauksessa!


lauantai 21. huhtikuuta 2018

Hääpäivästä osa 2

Eli viimeksi kerroin teille miten aamupäivä sujui, nyt sitten jatkan perhekuvista ja vihkimisestä.

Klo n. 12 me oltiin kuvaajien kanssa Haiharassa. Meillä oli noin tunti aikaa kulutella aikaa ennenkö perhe saapuisi paikalle. Mä siis halusin että meidän perheestä, vanemmista ja sisaruksista, olis yhteinen iso kuva, koska nyt kerrankin kaikilla on juhlavaatteet päällä. Ja oltiin etukäteen ilmoitettu perheenjäsenillemme, että klo 13 kuvausta Haiharassa.

Me siinä kuluteltiin aikaa ja otettiin muutama kuva vielä meistä kahdesta, Haiharassa on ihania vanhoja taloja.

Etsittiin samalla hyvää kuvauspaikkaa sitten perhekuville. Kun aikaa oli vielä paljon, me siirryttiin autoon istuskeleen hetkeksi. Oli hyvä päästä istumaan, vaikka mun kengät on todella mukavat, alko mun päkijät silti vähän väsymään paljosta kävelystä ja seisoskelusta.

Syötiin siinä vähän evästä ja korjasin meikkiäni.

Just yhdeltä alkoi perhe saapua.
Mun perheestä osa tulossa tervehtiin meitä.

Äiti ja mä. 

Oli ihanaa nähdä kaikki vanhemmat ja sisarukset ennen varsinaisia juhlia, ehdittiin hetken jutteleen kaikkien kanssa ja hengaileen yhdessä.

Itse perhekuvia en nyt laita tänne, mutta sanon että niistä tuli tosi ihania!
Ajattelin tulostaa niistä isoja kuvia ja jakaa perheenjäsenille!

Klo 13.25 me lähdettiin siirtymään kirkolle.

Automatkalla söin myslipatukan ja korjasin meikkiäni.
Kirkolla vaihdoin mun juhlakengät jalkaan ja kävin vessassa. 
Kaaso ja bestman ohjasivat kaikki vieraat pääovesta sisään, kun me odotettiin piilossa sivuovien luona. Siinä ehdittiin pieni hetki olla kaksin Jn kanssa. Muistan ettei siinä hetkessä ollut paljoa sanottavaa, mua jännitti koska ihan kohta alkais meidän vihkiminen. Muistan että pidin Jtä kädestä ja me katseltiin toistemme silmiin. Siinä ei sanoja tarvittu.

Sitten kello oli 14.00 ja pappi näytti merkin kaasolle ja kaaso näytti merkin meille.
Kaaso ja bestman kävelivät kappeliin ensin ja me tultiin sitten ihan just perässä. 
Tultiin nurkan takaa ja jäätiin ihan hetkeksi kappelin ovelle hymyileen kaikille vieraille. Näin ilahtuneita kasvoja ja ihalaivia ilmeitä kun me oltiin niin kauniisti pukeudutti. Yritin ottaa katselontaktin jokaiseen, mutta siinä ei jännitykseltä malttanut odottaa ovella montaa sekuntia.
Käveltiin hitain askelin Jn kanssa alttarin eteen, annoin kukkakimppuni kaasolle, ja vihkiminen alkoi.

Aikasemmin kun oltiin keskusteltu papin kanssa, pappi kyseli meistä vähän juttuja, meidän harrastuksista ja haaveista, meidän yhteisestä matkasta ja muutama sana piti kehua toista.
Pappi piti meille mun mielestä liikuttavan puheen ja koko tilaisuus oli todella rento, mä naamailin alttarilla Jlle ja muutaman kerran yleisökin naurahteli.

Parasta oli kuitenkin seistä siinä Jn vieressä käsi kädessä ja tietää että tämä on se hetki kun meistä tulee mies ja vaimo.
Mä olin aivan tavattoman onnellinen, vaikka jalat tutisi koko ajana.

Pappi kysyi meiltä vuoron perään, tahdotaanko me olla toistemme kanssa kuolemaan asti. Kumpikin sanoi kuuluvasti "Tahdon!"
Sitten vaihdettiin sormuksia ja ihan luvan kanssa J antoi mulle kunnon suukon.

"Saanko esitellä ensinmäistä kertaa: herra ja rouva H!" Julisti pappi ja koko juhlaväki hurras meille.

Hurrauksen aikana me siirryttiin juhlasaliin käytävän toiselle puolelle ja meidän hääjuhla alkoi.

Itse juhlasta kerron sitten myöhemmin!